----- Original Message -----

From: ...  Tarkkonen

To: Antti Heiskala

Sent: Wednesday, November 04, 2009 10:19 AM

Subject: Fwd: Valitus

---------- Edelleenlähetetty viesti ----------
Lähettäjä: ..... Tarkkonen <....tarkkonen@gmail.com>
Päiväys: 4. marraskuuta 2009 10.19
Aihe: Valitus
Vastaanottaja: Pekka.Hyvarinen@jsn.fi, Nina.Porra@jsn.fi, Ilkka.Vanttinen@jsn.fi, merituuli.saikkonen@sanoma.fi

..... Tarkkonen

..............

.........

 

Kantelu julkisen sanan neuvostolle

 

Artikkeli: HS 3.11.2009 sivu A5 Merituuli Saikkonen

 

Journalistin ohjeiden kohdat, joihin viittaan:

1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

8. Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

 

Tausta

Suomessa on 1980-luvun lopulta harjoitettu feminististä perheväkivaltatutkimusta ja politiikkaa, jota nykytiedon valossa voidaan pitää lähinnä uskonnolliseen toimintaan verrattavana toimintana kuin vakavasti otettavana tieteenä. Uskonnollisesta toiminnasta poiketen feminismin uskon perusolettamat voidaan osoittaa valheellisiksi.

Toiminta käynnistyi varsinaisesti Usko-, Toivo-, Hakkaus (UHT) kyselytutkimuksella. Tuo naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kartoittava ”tutkimus” toteutettiin siten, että kysymyksiä esitettiin vain naisille ja lähes kaikki miehen koskaan naiseen kohdistama epämiellyttävä käytös tilastoitiin väkivallaksi ja näin saatiin järjettömiä lukuja, jotka käytännössä kaikki merkittävät tiedotusvälineet painoivat sivuilleen täysin kritiikittä.

Usko-, Toivo-, Hakkaus kyselytutkimuksen rahoituksesta Leena Ruusuvuori on julkisesti kiitellyt Tarja Halosta. Tämän ”tutkimuksen” jälkeen Suomessa on yhteiskunnan varoin rahoitettu lukuisa joukko ”tutkimuksia”, joissa kansalaiset on jaettu syntyperäisen ominaisuuden perusteella hyviin ja pahoihin jo lähtökohtaisesti. Kaiken tuotetun roskan ovat kaikki merkittävät uutisen välittäjät Suomessa uutisoineet täysin kritiikittömästi.

Esimerkiksi tilanne jossa nainen yrittää lyödä miestään keittiöveitsellä ja mies henkensä pitimiksi tarttuu naisen käteen, vääntää veitsen pois ja pakenee paikalta tilastoidaan UTH-typpisessä tutkimuksessa siten, että vain mies tilastoituu väkivaltaiseksi, koska on naiseen kiinni tarttunut.

Merituulen sepustus

Jutussa otsikoidaan ”Väkivalta siirtyy isältä pojalle”. Samoin jutusta saa kuvan, että lapsiin kohdistuva väkivalta olisi lähinnä miesten vastuulla. Miten asia todellisuudessa onkaan? Lapsiin kohdistuvasta väkivallasta päävastuun kantavat lasten äidit ja vieläpä painottuen siten, että mitä vakavampi on teko, niin sitä todennäköisemmin tekijä on lapsen oma äiti. Lapsen nähdessä väkivaltaa kotona on väkivallan uhrina yleimmin toinen lapsi ja isäkin on uhrina lähes yhtä usein kuin äiti. Lähteinä Poliisiammattikorkekoulun lapsiuhritutkimus, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen perheväkivaltaselvitys ja lääninoikeuslääkäri Kari Karkolan kuolinsyyselvitykset.

Väitöskirjasta Family predictors of severe mental disorders and criminality in the Northern Finland 1966 Birth Cohort sekä The Lancetissa julkaistun artikkelin mukaan poikalapsi syyllistyy aikuisena kahdeksan kertaa todennäköisemmin vankeusrangaistuksen tuottavaan väkivallantekoon, jos hänen lapsuudestaan puuttuu isä. Sellaisilla pojilla, joidan elämästä isä on puuttunut jo syntymästä on riski sekä väkivaltaiseen että itsetuhoiseen käytökseen kaikista korkein.

Aiheutettu vahinko

Poliitinen motiovaatio on syntynyt feministisestä ideologiasta, joka jakaa ihmiset syntyperäisen ominaisuuden perusteella jo lähtökohtaisesti hyviin ja pahoihin. Poliittisen motivaation seurauksena rahaa on jaettu tutkimustoimintaan, joka on eetisesti yhtä heikolla pohjalla kuin natsien rotututkimukset. Vallan vahtikoira on kritiikittömästi kaiken roskan kansalle syöttänyt. Toiminnan seurauksena mm. lapsi Suomessa määrätään mieluummin väkivaltaisen äitinsä kuin vastuuntuntoisen isänsä hoivaan. Myös alla kuvatut lapset olisivat elossa, jos viranomaiskoneisto ei olisi ollut systemaattisen aivopesun kohteena.

Porvoossa oli Helena Ewaldsin masinoima perheväkivallan vastainen kampanja, jossa maan tavan mukaan 100 % huomiosta kiinnitettiin siihen, kun isä lyö äitiä ja suljettiin silmät todellisuudelta. Kampanjan kuluessa yksi äiti ampui koko perheensä sänkyihinsä ja toiselta oli eläinsuojelu hakenut koirat pois, mutta äiti sai pitää ja polttaa elävältä kaksi lastaan.

Karkkilassa oli äiti ollut epäiltynä yhden lapsensa polttomurhasta ja toisen lapsensa myrkyttämisestä. Talossa oli ollut epäilyttäviä palon alkuja ja naapurit valittivat viranomaisille, että äiti uhkaa polttaa lapsensa elävältä. Lapset pelkäsivät hysteerisesti tulta. Näistä lähtökohdista äiti sai pitää ja puukottaa sekä polttaa vielä kaksi lasta lisää. Tapahtumista ei ole haettu vastuuseen ainuttakaan viranomaista ja Karkkilan lastensuojelukin keskittyi pahoittelemaan, että ei ollut enempää osannut äitiä tukea vanhemmuudessaan.

Lisäksi esimerkiksi Suomen valtiolta YK:n edellyttämät lapsen oikeuksien valvontaraportit on viime vuosina ideologisista syistä työnnetty täyteen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, vaikka todellisuudessa lapsen suurin terveysuhka on juuri hänen oma äitinsä, eikä raportin pitäisi edes kattaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa teemana.

Lisäksi maassa myös syntyy vuosittain yli 600 päihdevaurioista lasta, koska mitään lakiin perustuvaa suojaa ei lapsella ole ennen syntymäänsä, vaikka YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen alkuperäisversio selkeästi sitä edellyttää. http://www.lapsenoikeus.info/KANTELU-OIKEUSKANSLERILLE-lapsen-oikeuksien-sopimuksen-suomennoksesta.html

Tietoisena siitä, että tämäkään valitus ei tule johtamaan mihinkään koska näistä kysymyksistä valittaminen rikollisesa tilassa olevassa valtiossa on yhtä tehokasta kuin jos valittaisi natsihallinnolle juutalaisten kohtelusta.

.....Tarkkonen